Tiistai 13.7.2010 klo 8.16
Juon tässä aamukahvia mökin terassilla ja kirjoittelen. Aamukahvi on nyt oikein keittimellä keitettyä, eilen aamulla keitin kahvit myrskykeittimellä pusikossa hyttysten ja paarmojen seurassa. Myrskykeitin kuuluu jokaisen "oikean" retkimiehen varusteisiin. Pannussa keitetty kahvi, olisi ollut varmasti hyvää jos olisi malttanut antaa porojen laskeutua, hyttysten ja paarmojen seassa minuuttikin on liikaa odotella. Pistelin kahvit menemään poroineen ja lähdin jatkamaan matkaa. Tämä Pärnäisissä oleva
Lomanauvo Oy ei ole hullumpi paikka, mökit on mukavasti erillään toisistaan, meri ihan vieressä. Voisi vaikka ihan Linja-autolla kulkiessa olla mukava lomapaikka. Olenkin jo muutamaan kertaan maininnut, että lauttaranta on ihan vieressä ja keskiviikkoisin pääsee Utöön niin, että saarella on parituntia aikaa ihmetellä, laiva lähtee takaisin Pärnäisiin. Luin jostain, että 8 eur maksaa kyyti en tiedä onko meno-paluu mutta ei kuitenkaan kallis. Päivä reissussa sekoaa.
Keskiviikko 14.7.2010
Päivä sekosi kokonaan
Utön reissulla. Korjaan asian heti, laivamatka
ei maksanut mitään. Laiva ajaa ihan yhteysalus systeemillä. Laiva lähti klo 11.00 Nauvon Pärnäisten satamasta, sama paikka mistä lossi ylitys Korppooseen. Takaisin tultiin n. klo 22.30 Ihmisiä saaret kiinnostavat, laivalla oli arviolta sata henkeä. Kokki laittaa ruokaa, muutenkin kaikkea pikkupurtavaa löytyy. Kiva reissu. Loimaalaiselle pariskunnalle terkkuja oli kiva rupatella tulomatkalla / parantaa asenteella maailmaa. Itselle
UTÖ oli hiukan pettymys, johtuen siitä syystä, että vuosina 1984 - 85 olin suorittamassa asevelvollisuutta kyseisessä paikassa linnakkeen "kasarmi" oli "raiskattu" hotelliksi ja muutenkin kaupallisuus oli vallannut saaren. Ihmisen muisti on käsittämätön 25 vuotta väliä ja hyvin osaa mennä paikkaan jossa olin kevätaurinkoa ottamassa kapiaisilta piilossa.
Suosittelen päivän retkenä niin, että tulee autolla rantaan jossa isot parkkipaikat. Päivä laivassa ja ajaa illalla taas kotiin. Maanantai ja tiistai ei ole parhaat päivät koska laiva Utön satamassa vain 15 minuuttia keskiviikkoisin laiva seisoo saarella 2 tuntia ja lähtee takaisin. Muihin matkalla oleviin saariin voi jääda menomatkalla ja laiva noukkii paluumatkalla takaisin kyytiin. Maanantai ja tiistai käy hyvin siihen, aika ei tule liian pitkäksi. Pienten lasten kanssa, rankka reissu kannattaa harkita tarkasti. Tarkistakaa aikataulut ennen lähtöä, löytyy netistä.
Muutama kuva Utöstä, löytyy tästä
Torstai 15.7.2010
Lähden jatkamaan matkaa polkupyörällä ensin Korppooseen ja sieltä Houtskariin. Edessä telttamajoitusta, en tiedä koska saan taas päivitettyä, mutta yritän kyllä päivittää sivua.
No niin nyt ollaan Iniössä teltassa, tässä pikkuläppärissä ei kauaa akku kestä. Tänään ajelin vain 38 km oli lauttoja niin paljon matkalla ja jouduin odottelemaan. Olisin jatkanut vielä kohti Kustavia mutta viimeinen lautta olisi lähtenyt klo 18.00 enkä olisi ehtinyt siihen. Palasin takaisin tähän Iniöön jossa 8 eur telttapaikkoja vierasvene satamassa. Aamulla lähden kohti Kustavia. Sade koetteli hiukan rautahermojani, paarmojen seassa oli tosin lähes huomaamaton. Paarmat on ärsyttäviä ja noita lauttoja odotellessa niitä riittää. Farkut oli pakko laittaa jalkaan, kiva pyöräilyasu noiden väline pyöräilijöiden joukossa. Ohittaa niitä ei kehtaa vaihteettomalla pyörällä farkut jalassa. Taas huomaa hyvin, että ei ne välineet auta, vaikka olisi kuinka kalliit ja hienot. Ruisleipä auttaisi paremmin. Löytyy sitten kyllä niitäkin jotka ajavat ylämäessä yhtä lujaa kuin itse pääsen jyrkässä alamäessä.
Perjantai 16.7.2010
Iniö ja
Jumo jäi taakse ja nyt ollaan Kustavissa, matkaa kertyi pyöränmittariin 42 km joka sisältää myös 10 km kauppareissun. Grillimakkara ajoi mut kauppareissuun keskustaan, havaittuani loistavan grillauspaikan ja valmiita koivuklapeja kasa vieressä ei kiusausta voinut välttää.
Tullessani tähän telttamajoitukseen, niin ajoin risteyksestä ohi kun luulin risteyksen olevan edempänä. Hyvin ohiajo muuten onnistui, mutta havahduin ajaneeni ohi kun tuli lossilaituri vastaan ja viimeinen kilometri oli jyrkkää alamäkeä, annoin mennä neljääkymppiä hymyssä suin. Hymy ei ollut ihan niin herkässä kun lykkäsin polkupyörän kamoineen takaisin mäenpäälle ja poljin sen jälkeen kilometrin takaisin päin ja sitten käännyin. Oli jo toinen kerta tälläreissulla kun laskettelin alamäen alas ja jouduin heti samantien taluttamaan sen takaisin ylös. Vaikka vanha sananlasku "auta miestä mäessä jne.." ei sovi tähän yhtään, niin silti se on tullut mieleeni molemmilla kerroilla polkupyörää taluttaessa.
Ajelin vielä illalla 12 km lenkin kun kävin katsomassa tuota toista leirintäaluetta.
Yhteensä tuli ajeltua 54 km
Lauantai 17.7.2010 Kustavi
Ajattelin olla tässä telttoineni vielä toisenkin yön, paikka on rauhallinen. Kuulin paikan olleen kiinni edelliset viisi vuotta ja avattu nyt uudelleen 7 viikkoa sitten. Paikkana ihan siisti rantakallioineen ja uimarantoineen.
Lähden nyt käymään tuossa viereisessä saaressa, jonka lossirannassa vierailinkin jo tullessani tänne. Tässä ruokailutiloihin perustamassani konttorissa, poikkesi juuri huoltomies ja kertoi saaren päästä pääsevän yhteysaluksella Ahvenanmaalle noin 25 minuutin lauttamatkalla. Maha alkaa kurnia lähdettävä on nyt syömään, ei auta.
Saaren päässä oli melkoinen turistirysä, 2 ravintolaa kauppa jne.. 25 km tuli pyöräiltyä.
Sunnuntai 18.7.2010 Kustavi
Lähdin Kustavista ajelemaan kohti Taivassaloa. Huomasin kartasta, että lauttayhteys Velkualle ja matkaa kahdeksan kilometriä ajelin rantaan ja totesin ainoan lautan lähtevän klo 16.15 neljä tuntia odotusta. Ajattelin ensin etten jää odottamaan, vaan lähden kiertämään, olen neljässä tunnissa tosi kaukana. Todella hiostava ja raskas ilma sai kuitenkin valitsemaan odottamisen. Lauttamatka kesti vajaan tunnin. Velkualle tultuani kävin kaupassa, katselin karttaa. Lossiyhteys Velkuanmaalle on aina vaivannut, kun olen autolla käynyt rannassa ja nyt oli oiva tilaisuus lähteä katsomaan mitä siellä on.
Lähdin pyöräilemään saaren päätä kohti, muutama kilomertri ja toinen lossi. Toisen lossin jälkeen muutama kilometri, oli
hotelli jossa majoitusta myös aitassa. Pölkupyörällä lomaileva ja kauniina päivänä mielellään teltassa majoittuva ei juurikaan jaksa innostua jos ehdotetaan yli 100 euron hintaa muutaman tunnin nukkumisesta. Aitassa majoittuminenkin maksoi 65 eur joka sisälsi hyvän aamiaisen. Saaristolaishotellissa jos olisin yön ollut ja illalla syönyt talon antimia jotka olivat täysin hinnalla pilattuja, niin lähemmäksi kahtasataa euroa olisi tullut muutamien tuntien nukkuminen maksamaan. "Fillarilla" liikkuessa joutuu pakosta maksamaan hirveitä hintoja yöstä. Viimeisillä voimillaan saapuu johonkin kuulemaan hinnat, niin eipä juuri innosta lähteä takaisin joka autolla on mahdollista. Pakko on vaan hammasta purren maksaa, tai lähteä polkemaan muualle kymmenien kilometrien päähän.
Ajomatkaa päivälle kertyi vain 33 km
Maanantai 19.7.2010 Velkuanmaa
Heräsin aitasta n. klo 7.00 aamupala kuului majoitukseen. Aamupala oli aika monipuolinen ja ihan mainostamisen arvoinen. Pyöräilin kohti Turkua, Naantalissa pyörin ristiin rastiin pitkin vanhaa kaupunkia. Turussa ajelin pitkin Aurajokivartta ja ihmettelin sitä tarjonnan määrää, ravintolaa ja kahvilaa vieri vieressä mistä asiakkaat kaikkiin?
Olin pyöräillyt 72 km mietin mitä seuraavaksi. Turusta en voi pois lähteä kun reitille ei sovi yhtään yö- paikkaa ja kotiin matkaa yli 100 km. Kotiin en jaksa ajaa kun ajettuna jo yli 70 km. Ruissaloon matkaa n.10 km mutta väärään suuntaan. Pakko oli Ruissaloon lähteä, vaikka paikkana ei niin kiinnosta. Leirintä alueella ei siihen aikaan päivästä vielä paljoakaan väkeä ollut, mutta illalla tulijaa riitti ja on aika suosittu paikka leiriytyä. Telttaporukkaa yllättävän paljon, monesta maasta.
Tiistai 20.7.2010 Ruissalo Turku
Herätys tuskahikeen klo 6.30 olin arvioinut teltan paikan väärin ja aurinko paistoi suoraan telttaan ja lämpötila kuin huonosti lämmitetyssä saunassa. Yritin vielä vähän nukkua kun aukaisin teltan oven. Hyttysiä ja muita pistäviä syöksyi ovesta sisään samaan tapaan kun sadalle ensimmäiselle olisi anettu ilmainen aamiainen. Nukkuminen jäi haaveeksi. Sitten vaan tavarat nippuun paarmojen ja hyttysten seassa. Vastaanotossa oli kahvia keitettynä, hörppäsin kahvit ja lähdin liikkeelle.
Pyöräilin Turkuun ja suuntasin sieltä kohti Hämeenlinna tietä, pyöräteitä on keskustassa kivasti. Pyöräteillä on opasteet vähän niukat ja ne koukkivat pitkin poikin autotien molemmin puolin, joskus käyvät kaukanakin varsinaisesta autotiestä. Paikallisen väen on helppo kulkea pyöräteitä kun tietävät mihin mikin menee. Vieraana ei ihan ekalla onnistunut suunnata pyöräteitä pitkin läpi kaupungin Hämeenlinna tien alkuun, muutaman kerran lähdin väärää pyörätietä. Olisin menyt jo Turusta Liedon asemalle vievälle tielle kun olisin sen löytänyt. Ajoin Liedon keskustaan jossa kavin kaupassa hakemassa matkaevästä, miten voi aamusta maistua valmiiksi paistetut broilerin rintafileet niin hyvälle suoraan pussista kaupan pihalla istuessa pyörätelineen päällä. Kävin vielä toteamassa hesen olevan kiinni, kun teki mieli ranskalaisia.
Lähdin sitten kohti Liedon asemaa ja mietin jaksanko ajaa kotiin vai en, yöpaikkoja matkalla ei ole kun pusikossa. Pusikossa majoittuminen kyllä onnistuu, mutta jos paikka on edes siedettävä niin kyllä lappu on laitettu YKSITYISALUE leiriytyminen kielletty. Santakuopat on alueita jossa en lappuja nähnyt. Saariston alueella ei laput edes auta, vaan on laitettu ketjut tai puomit teiden päihin. Siinä mielessä ihan ymmärrettävää kun väkeä paljon liikkuu, eikä osata siivota jälkiään ja nuotiopuiksi kaadetaan puita jopa mottorisahalla, olen itse nähnyt. Liedon asemalle asti oli vastatuuli, kotiin ajaminen tuntui ihan mahdottomalta ajatukselta. Saavuttuani Auraan totesin joutuvani menemään isolletielle ajamaan ainakin hetkeksi, isolla tiellä oli ruhtinaallinen piennar ja myötä tuuli. Ajelin Turku-Tamperetietä pitkin kohti Loimaata poikkesin syömään
Mellilän Mukkelsissa jossa ruoka järkevän hintaista, verrattuna saariston turistirysiin jossa sai maksaa samanlaisesta annoksesta n.40 eur ja Mukkelsissa maksoi
GRILLIPIHVI
8.90 eur joka sisälsi kaiken.
Ruoka toi lisää voimaa ja olin aika varma ajamisesta kotiin asti. Kotona olin klo 16.15 ja kilometrejä tuli Ruissalosta Koijärvelle 130 km Ajoaika 7 h 15 min kokonaisaika 9.5 tuntia. Ajoajan keskitunti vauhti hiukan vajaa 18 km/ tunti.
Pyöräilykilometrejä kertyi yhteensä 616 km 10 pv
Rahaa paloi koko reissussa ruokaan ja majoitukseen 525 eur
Pyöräretki vastasi odotuksia, paremmin mitä luulin. Kilometrit meni hiukan yli alkuperäisestä suunnitelmasta. Oma painoni (99 kg) ei muuttunut miksikään, vaikka kuvittelin laihtuvani edes vähän.
Tämä pyöräretki ei varmasti jäänyt viimeiseksi, pitää vietellä
Kirsi mukaan lyhyempään reissuun. Suosittelen kokeilemaan oikeaa pyöräilyä jossa maisema vaihtuu. Kuntopyörä olohuoneessa television edessä on lähinnä hauska vitsi, jota ei voi verrata oikeaan pyöräretkeilyyn.
